SUURI PÄIVÄ

Tänään oli ilon päivä. Lapset pääsivät muuttamaan yläkertaan uusiin huoneisiinsa.
Juhlistimme yläkerran valmistumista kakkukahveilla ja muilla herkuilla. 

Hyvämieli päälimmäisenä.

Palkinto pitkän aherruksen jälkeen. Iloinen päivä elon helminauhaan.

Kameran patterit tyhjänä, juuri tällä tärkeällä hetkellä.
Kuvat juhannukselta.

Maistiaisia

Vähän maistiaisia vinttirempan ideoista.. Kirppikseltä parilla eurolla ostettu vanha kasviopas kirvoitti idean tapettiseinästä.

Tiedän kyllä, että oli turhan arvokas revittäväksi, mutta silti.

Tyttöjen pienen välikön seinästä tuli täydellinen, kun tein pohjaa kirjan tekstisivuista, kukkakuvat väripilkuiksi sinne tänne. Kuva on kehno, pimeässä vintissä otettuna, luvassa parempaa.

Pojan huoneeseen samalla systeemillä tekstipohjalle vanhoja karttoja.
Jos poika vastaa väärin maantiedon kokeessa, syytettäköön  minua.

Tyttösten huoneessa Uulan himmeällä sisäöljymaalilla maalattua hirttä ja tapettia tapettitalosta. Ovat valmiit jo, kuvaan paremmin kun ehdin.. Kunhan viimeiset sähkötyöt saadaan valmiiksi lapset saavat muuttaa huoneisiinsa. Iloa!

Pikatervehdys

Kesä vilahti taas nopeasti. Ihania lämpimiä päiviä, kiireistä työarkea, valoisia lomareissuja, vintin remonttia, rannalla lojumista.

Koulunalku ja arki, valoisat elokuun illat, leppeä tuuli, iloa, valoa väsymystäkin.
 Vielä viimesilaus vinttiin ja jospa se homma helpottaa siltäosin. Lapsille omia pieniä huoneita, lukurauhaa, säilytystilaa, kaaoksenhallintaa.
Rauhallisia aamuja, päiväkotia, eskaria, koulua, työtä.  Sitäpä tähän syksyyn.
Valoisia päiviä, koitan palata pikimiten!

Fredrikan tapaan

"Ruuneperi, peri, peri, peri
runoja keri, keri, keri
Suuresta runolanka rullasta..

Ruuneperi, peri, peri
runoja keri, keri, keri
Suomen maasta ja mullasta..."

Iltapäiväkahvin aikaan herkuteltiin Runeberin-tortuilla.
Herkkua taitavan esikoistyttären leipomana.

Hyvää Runebergin päivää!

Vilahdus vintissä

Vintissä mies on  ollut ahkerana.
Aiemmin vintissä on ollut käytössä vain yksi kesähuone, kuvassa, nyt tarkoitus on ottaa käyttöön koko yläkerta. Onneksi teimme jo ennen muuttoa sotkuisimman homman täällä, eli kannoimme ulos vanhat eristeet välipohjasta, ja katto eristettiin uudelleen selluvillalla kattoremontin yhteydessä. Patterit laitettiin yhtä-aikaa kun alakerrassa.
Nyt vintin remppaa on ollut sitten helpohko jatkaa.
Tämän huoneen molemmilla puolilla on alkovit, joihin oli kulku pienistä aukoista. Alkovit olivat täynnä lehtiä, kenkiä yms sekalaista tavaraa. 

Tässä kuvassa alkovi, lohkaisemme keskimmäisestä huonesta pienen välikön, josta tulee sitten ovet kaikkiin kolmeen huoneeseen. Alkovien lattia-ala on n 9m2, matalimmillaan korkeus on n 80cm, korkeimmasta kohdasta vajaa 2m. Näistä tulee oikein kivat huoneet tytöille, alkoveihin mahtuu juuri sänky, työpöytä ja hylly. 

Alkovit ovat siis toistensa peilikuvat, tässä toinen niistä. Molemmissa pienet suloiset
puolipyöreät ikkunat.

Eristeenä ekovilla, uusissa väliseinissä Ekovillan palavillaa.

Katot maalaan Uulan himmeällä sisäöljymaalilla, muista pinnoista en tidä vielä ihan tarkkaan.
Joissakin kohdissa valkoinen hirsiseinä olisi tosi kaunis, toisaalta hirren sotkeminen maalilla vähän tökkii vielä. Lattioista tulee valkoiset, vintissä on suhteessa neliöihin tosi vähän luonnonvaloa, joten
valkoista tulee täällä olemaan hieman enemmän kun muualla.

Heti vinttiin tultaessa on isohko aula, josta lohkaistaan huone vanhimmalle pojalle, kuvassa pystypalkkien takana. Vasemmalle jää vessa, sekin viistolla katolla.

Meistä tuntuu, että vintti alkaa olla viittä vailla valmiina, vaikkei se siltä näytäkään. unne johtunee siitä, että siellä on saatu monta kurjaa hommaa tehtyä, edessä sitä "tikkarinsyöntiä", eli ihania pinkopahvien laittoa, maalailua yms. Katto tosin ei ole vielä laitettu, se tehdään sileästä raakapontista, samoin uudet väliseinät.
Monta sirkkelin ujellusta tullaan kuulemaan vielä, mutta voiton puolella ollaan jokatapauksessa.

Tämä kuva pirtin päältä, jossa huonekorkeus on vintillä matalampi.
Tämä tehdään valmiiksi sitten kun toinen puoli vintistä on saatu valmiiksi ja tänne suunittelen itselleni ompelutilaa. Samoin lämmintä varastotilaa täällä on sopivasti, sitäkin kun lapsiperheessä kumminki tarvii.

Sunnuntaisin on hattu naulassa, se on hyvä.
Huomenna taas arki, työtä, remppaa, harrastuskuskauksia, mulla vielä  saikkupäivä töistä.
Jospa tämä flunssa kohta alkas hellittää.

Melukylän lapset

Joskus minusta tuntuu, että meillä ollaan niin kun Melukylässä.
Ei se huono asia ole,  meininki  Melukylässä näyttää  usein oikein mukavalta.
Paitsi se kohta, jossa toiset lapset hinaavat Kirstiä köydenvarassa yläkerran ikkunasta, kuvitellen sen vuoristoradaksi.  Niin meillä ei vielä ole käynyt, ehkä se johtuu siitä, ettei yläkerta ole valmis vielä. 

Mutta muuten meininkiä riittää kyllä.
Tässä esimerkki tältäpäivältä.
Ei tarvita välttämättä x-poxia, senhän voi mielikuvituksen avulla tehdä itse.

Tässä menossa urheilupeli, toiset vastapäätä yrittävät pysyä X-poxin vauhdissa ja tehdä samoja liikkeitä.

Tässä onkin sitten se hieno aparaatti, johon välillä vaihdettiin peliä
(lue, eri lehtiä)
Välillä oli menossa video, jossa toinen esitti, toinen katsoi, välillä ajettiin rallia.
Hauskalta näytti.

Asiasta yhdeksänteen, nappasin muutaman kuvan alakerran kamarista, 
josta ei ole aiemmin kuvia julkaistu.
Tänään, miltei viikon kestäneen flunssan jälkimainingeissa otin kuvat, siivoamatta, 
sensuroimatta ja muokkailematta. Tältä siellä näyttää.
(vähän rajailin kumminkin)

Kammarin seinässä on vihreä Atomi-tapetti, alaosassa vanhaa paneelia.

Tapetin väri on ihan täydellinen, ihana vihreä, paneelin sammalenvihreästä en ole ihan
 vakuuttunut, voi olla että maalaan sen uudelleen jonkinlaiseksi harmaaksi, kunhan neitit muuttavat
täältä yläkertaan omiin huoneisiinsa, ja pikkupojat ottavat tämän haltuunsa.

Nyt huoneessa asustaa kolme eri-ikäistä tytärtä, joten huone on tosi täynnä kaikkea.
Jatkossa vintin valmistuttua tästä tulee kahden pikkupojan huone, jospa
heidän tavaransa mahtuisivat tänne paremmin.

Taistelen osaltani liian valkoisia sisustuksia vastaan, toisaalta tykkään, että valkoinen on rauhallinen
ja mukavasti muuntuva monenlaiseen sisustukseen.
Siitäpä sitten koettaa etsiä sen kultaisen keskitien, omaan silmään sopivan.
Lattia tässäkin huoneessa on valkoinen ja tykkään siitä tosi paljon. 
Ikkunoita on, kokonaista kaksi kappaletta, vanhat kuusiruutuiset, ihanat, jopa korjatut.

Mirri oli kun minäkin tänään suurimman osan päivää, nokosilla.

Helmikuu

Tämä oikeasti innosti minut istumaan koneelle.
Olen monessa paikassa nähnyt, sovitusnukkeja sisustuksessa ja ajatellut
että haluan sellaisen.
Tormäsin Tori.fi:ssä ilmoitukseen jossa myytiin käytöstä poistettuja myymälä torsoja.

Kiiruusti katsomaan, ja aivan täydellisen ihana mielestäni.
Kuvaan vähän paremmalla valolla joskus, nyt oli salamasta patterit ihan lopussa samoin kamerasta.
Päälleen tämä Hulda-huoleton sai ensimmäiseksi hääpukuni.
Miten ihastuneina muksutkin kierteli tätä, tähän asti hengarissa roikkunut puku pääsi ihan uuteen kukoistukseen.

Voi miten omatkin ajatukset siirtyivät siihen helteiseen kesäkuun alun päivään.
Siitä on aikaa kohta 16-vuotta.
(sitä en kerro, montako kiloa, kun tämä puku oli vähän pieni tälle simpseälle sovitusnukelle,
 napit ei menneet täysin kiinni takaa)

 Täydellisen ihana, vaikkei mies ihan täysin ymmärtänytkään ostostani.
Miehet ei ymmärräkään kaikkea.
Ymmärrättekö te?

Heleää helmikuuta!