Valmista

Jotain selitystä pitkäksi venähtäneeseen blokkaus-taukoon.
Meillä ollaan oltu ahkerana, ja se on tuottanut tulosta.
Tässäpä pieni kuvakooste keittiön takana olevasta kamarista, joka valmistui
lopullisesti tänään.

Nurkassa ihana pieni pönttöuuni, kuoret ovat vanhat, samoin luukut.

Huoneessa olevat vanhat ikkunat on kunnostettu, kattolaudat, lattiat ja
kaikki listat ovat vanhoja, kunnostettuja.

Seinissä hirren päällä on pinkopahvi, tapetti Pihlgren&Ritolan 
Niittyleinikki-tapetti Tapettitalosta.

Ikkunoiden helat on Rakennusapteekista.
Tässä kohtaa meillä on näkemysero ukko-kullan kanssa!
Minun mielestäni helat pitäisi kiinnittää vanhanaikaisilla ura-ruuveilla,
mies haluaa käyttää nykyaikaisia ruuveja.



Huone on kooltaan n 12m2. Nurkka josta kuvia näpsyttelin on vielä tyhjä,
Siihen tulee vaatekaappi.



On meillä kuitenkin maltettu rauhoittua joulun viettoon.
Oikein rauhallisesti vietimme pyhiä, vaikka
joulupäivänä osa lapsista oksensi perinteitä kunioittaen, ja
itsekin makasin Tapaninpäivänä mahataudissa.

Tänä iltana, uuden vuoden kynnyksellä,
kuiskaan pienen toiveen.
Anna ystävilleni kaikkea hyvää
tulevaan vuoteen.
Anna tähti oppaaksi,
eteenpäin johdattamaan,
anna iloa päiviin
ja anna uskoa ihmeisiin.
Anna enkeleitä
rinnalle kulkemaan.

Hyvää alkavaa vuotta kaikille lukijoille

Ompeliatar




Olen tässä muutamana päivänä ommellut verhoja asiakastyönä.
Tänään aamulla nelivuotias tuumasi " Äiti, sinä olet ompeliatar."
Ai että lämmitti mieltä.
Kun koetin kysellä mistä hän moista hoksasi ajatella,
poika tuumasi "Tuli vain mieleen."
Aika kivasti hoksattu, en tiedä mistä moisen sanan oli kuullut, hän
on kuunnellut viime päivinä mummun kanssa ahkerasti äänikirjoja, ehkä niistä.

Ompeliatar!
Useammin minusta tuntuu, että olen palveliatar, pesijätar,siivoojatar, raivotar, 
tai oikeastaan tuntuu etten ole mikään -tar.

 Mutta Ompeliatar, siitä tuli hyvä mieli!
 Ja se on jo jotain, se.

 

Tähtihetkiä

Tänään oli ensimmäinen päivä lääkekuurin jälkeen, että ruoka
maistui hyvältä omassa suussa.
 En ihmettele enää, jos lapsille ei ruoka maistu
lääkekuurin aikana.
Tänään oli myös ensimmäinen päivä jolloin teki mieli tehdä jotain ylimääräistä,
normaaleiden arkiaskareiden lisäksi.

Isäukon lähtiessä illaksi tienaamaan leipää perheelle, me lasten
kanssa laitoimme pystyyn askartelupajan.

Neulahuovutus onnistuu pieniltäkin, sopivan muotin avulla.

Nelivuotias huovutti kieli keskellä suuta, levähti välillä ja jatkoi taas.

Lapset, kuopusta lukuunottamatta olivat mukana touhussa.
Oli kuopuskin kyllä, touhusi kovasti, mutta huovutusneulaa en hänen käteensä uskaltanut antaa.

Aprikoosihillo torttuja pellillinen. Sekä tietysti kynttilä.
Tuon rouhean lyhdyn löysin kirppikseltä hiljattain, hintaa 5e.

Löysinpä glögi-purkinkin kaapin kätköstä.
Parasta ennen päivä oli yllä mennyt, mutta hyvää oli.

Valmiita tuotoksia, numeroista 4 oli hankala toteuttaa, pitänee
kokeilla toisena iltana. Nämä kaikki lasten tekemiä.

Nelivuotiaan tekemä sydän.

Isompi tähti eskarilaisen tekemä.

Kuunneltiin jo pikkuisen joululaulujakin.
(ei kerrota kenellekään)
Tällaisia hetkiä pitäisi lasten kanssa viettää useammin.
Lapset innostuivat kertomaan ihanista joulumuistoistaan,
meillä oli oikein rattoisaa!

Muistattehan ottaa kaiken ilon irti näistä pimeistä marraskuun illoista!

Pyttyjuttu



Laitanpa muutaman kuvan siitä miten meillä toteutettiin, monesti
vanhaan taloon hankalasti sijoitettavat wc ja pesutilat.
Emme edes ajatelleet tehdä sisälle saunaa, vaan kerta vanhaan taloon muutettiin,
sen ehdoilla mennään. Niinpä meillä on yhdistetty wc-kylpyhuone, ja vuoden kokemuksella
voi sanoa että hyvin pärjätään. Tosin ruuhka-aikaan vessaan jonotetaan, mutta helpotusta tähän tuo
yläkerran vessa, hamassa tulevaisuudessa.
Sauna on pihanperällä, sinne rohkeimmat juoksevat kerran pari viikossa.



Veskissä on vanha Arabian käsienpesuallas joka hommattiin jostakin
remonttikohteesta. Uusi hana ei millään istu minun silmään tuohon altaan päälle,
hyväksyn sen koska muistan millaisessa tilanteessa sen hankin.



Vaikka koetamme ennakoida ja tehdä rauhassa ratkaisuja,  talon vanhaa henkeä kunnioittaen,
aina se ei ole mahdollista.
 Sopivaa vanhaa hanaa ei ollut tullut vastaan, kun yhtenä päivänä
viime syksynä mies ilmoitti, että kahden päivän päästä tulee asentaja ja hanat yms. pitää olla hankittuna.
 Minä olin maannut juuri viisi päivää jonkun viruksen kynsissä korkeassa kuumeessa
ja päänsäryssä. Muistan kuinka kintut tutisten kävelin ison rautakaupan hanavalikoiman edessä ja koetin löytää sopivaa. Olihan siellä hienoja vanhantyylisiä hanoja, mutta niiden hinta ylitti reilusti meidän pudjetin.
Tuohon siis päädyin, ehkä siirrämme sen yläkerran veskiin kunhan se valmistuu, mikäli joku hieno vanha hana tulee vastaan jossain..

Pöntsänä tallanen vanha kaunistus. Minun silmissä on kai joku "vika" että näen
kaiken vanhan kauniina. Tuttu putkimies tuumasi, että jos
kaikki pytyt olisivat yhtä kestäviä ja toimivia kun tämä, uusia ei kannattaisi edes tehdä.

Meillehän tämä passasi vallan mainiosti, vesisäiliön sisuskalut vaihdettiin uuteen,
niitä sai vieläkin varaosana tähän malliin ja hyvin toimii.

Haastavinta on aina uuden ja vanhan yhdistäminen. Nurkassa on
suihkuseinät,(pikkupoikien hissi) koko veski on vesieristetty. Vasemmassa reunassa näkyy siivouskomeron
ovea, tämä tila on siis kaikessa pienuudessaan varsin monitoiminen.

Tallaiset vanhat emaloidut naulakot passaa just tänne.
Minulla on näitä enemmänkin ja aina kirppiksellä kulkiessani
haluaisin löytää lisää.

Paperiteline puuttuu vielä, se voisi olla vaikka  tämä jonka löysin
omista jemmoista.



Tämä veskijuttu kuvaa hyvin päivän tunnelmia. Ankeaa, harmaata ja sumuista
ulkona ja sisällä.
Lapset ovat sairaana, angiina kaikilla ja maha kuralla
lääkekuureista.
 Mutta eteenpäin kaikesta huolimatta!



Kukkanen teille ketkä täällä jaksatte käydä kurkkimassa.
Pikkasen on ongelmia tämän blogin ulkoasun suhteen,
en tiedä onko vika minussa koneen käyttäjänä, bloggerissa, vai hitaassa nettiyhteydessä.
Neuvokaa jos tiedätte!

Seuraavanlaisia ongelmia:
1. En pysty lataamaan uusia kuvia tähän aloitus-sivulle, herjaa että
olen ylittänyt kuvien lataamiskiintiön.
Sivu johon ohjaa hakemaan ohjeita on englanninkielinen ja olen surkea siinä.

2. Esikatselua en näe ollenkaan, kun sivun edessä olisi tyhjä valkoinen arkki,
reunoilta näkyy kirjoittamani teksti.

3. En pysty lisäämään mitään etusivulle mm haluaisin laittaa listan
suosikkiblogeista.

Siinä alkua ;)  Neuvoja otetaan vastaan!

Ettäs tiedätte miksi blogi näyttää kirjavata ja ulkoasu muuttaa muotoaan koko ajan.
Koetan hetken kerrallaan päästä jyvälle näista bloggerin saloista.
Mutta nyt unten maille, huomenna uusi päivä!

Pikkuhommia

 Minulla on mielessä paljon pikkuhommia, joiden tekemiseen ei kauaa mene, mutta

silti tekeminen jää kun on monta tärkeämpää.

Tänään sain tehtyä pari pikkuhommaa, vähän sairaana tallaisten tekeminen

piristää mieltä.



Ensimmäinen oli uunin luukkku.
Hieno kun mikä tällaisenaankin mielestäni.
Hioin vähän enimpiä ruosteita teräsvillalla, siksi luukku näyttää melko kirjavalta. 



Tuhkaluukku on myös söpöläinen, pienine yksityiskohtineen.

Hiomisen jälkeen käsittelin luukun Liberon Grafiittivoiteella.
Otin kuvan kun olin käsitellyt puolet, tästä näkyy selvästi
miten paljon luukun ilme kirkastui.

Tässä luukku kokoaan mustattuna. Käsittelen ehkä uudemman kerran vielä
jotta saan pinnasta tasaisemman.

Toinen projekti olivat nämä yhteensä neljän euron kirppislöydöt.
Lyhdyt olivat melko kellastuneet ja kurjan näköiset.

Muutama kerros mattamustaa spray-maalia,
niin lyhdyt saivat aivan uutta ryhtiä.

Täällä katuvalojen ulottumattomissa lyhtyjä ei ole koskaan liikaa.

Valoa syksyynne kaikki tyynni!



Monenlaista rintamalta

Käsityörintamalla on ollut luvattoman hiljaista.
Vähitellen olen virkkaillut sinapinkeltaista kolmiohuivia alpakkalangasta.

Remonttirintamalla mies on kunnostautunut palomuurin verran.
Oli niin nopeana, etten ehinyt napata päivänvalolla kuvaa muurista
ennen pinnan rappausta.
Muuri muurattiin kierrätystiilistä jotka purettiin vanhoista uuneista.
Oli kyllä kauniin rouhea ilman rappausta, mutta pönttöuunin takana turhan pölyä keräävä.
Muuri rapataan sileäksi ja maalataan valkoiseksi.

Kamariin tulee sitten loppujen lopuksi pieni pönttöuuni.
Oltiin jo kovasti suunittelemassa muurattua nurkkauunia ja hankkimassa
jo tiiliä siihen, kun saimme viestin, että kuvan pönttiksen kuoret olivat ylimääräisenä
entisten naapureiden varastossa. 

Luukkukin oli ehjä ja tallessa.

Rälläkkä ja teräsharja, niillä saa nopeasti aikaan näkyvää jälkeä,
kuten myöskin herkästi ison vahingon.
Vahinko oli lähellä kun vinhasti pyörivä teräsharja nappasi kädessäni olevan
hanskan mukaansa.
Onneksi selvisin pintanaarmuilla ja säikähdyksellä.

Sensijaan sairastelurintamalla onkin kunnostauduttu, kaiken muunkin edestä.
Perinteiset rohdot eivät ole riittäneet, vaan on ollut haettava apteekista
ihan lääkekuureja.

Jospa tämä tästä menisi loppuviikkoa kohti paremmissa merkeissä.

Hohhoijakkaa

Huono nettiyhteys lisättynä tumpeloon koneen käyttäjään,
blogi ei toimi, eikä näytä läheskään siltä kun tahtoisin.
Aika ja taidot ei tahdo riittää.
saapa nähdä mitä tästä tulee, vai tuleeko mitään.

Kaikki on vinksin vonksin..

Sairaspäiviä vietellessä.
Vaakatasossa saa olla parhaiten lattianrajassa, ei tarvitse kokoaikaa
pelätä, että kuopus putoaa kovin korkealta. On kaiketi niin ihmeellistä
että äitee on paikallaan ja makaa, joten kuopus riekkuaa ympärillä koko ajan.

Otin varsin muutaman kuvan lattiaperspektiivistä, meidän pirtin katosta tykkään kovasti,
kelpaa lattialla köllötellä ja katsella kattoon.

Pirtissä on ihana vanha uuni, tehty arviolta 1920-luvulla,
jolloin taloa edellisen kerran on remontoitu perusteellisesti.

Tässä äiteen olis pitänyt saada pötkötellä.
Onneksi ei kuume noussut, mutta kuumeeton angiina
johon lääkekuuria saa nieleskellä kymmenen päivää.
Paremmalla mallilla alkaa olla jo.

Yhden  kuvan nappasin kuistin seinältä, jossa on tämmöistä
vanhaa tapettia.
Muutama rulla löytyi talon vintiltä, kovasti tykkään!

Kaupasta nappasin pussillisen näitä, hyviä ovat,
vaikkakin kipeää kurkkua kirveltävät kovasti.

Lasten taide ilahduttaa aina. Eskarilainen tykkää hamahelmistä, näihin pitäisi hankkia magneetit,
jääkaapin ovessa näyttäisivät kivalta.



Toisen tyttären tekemiä perhosia. Ainoa ongelma on mihin
nämä ihanat taideteokset laittaisi kun ne aikansa ilahduttavat seinällä.
Eihän näitä voi poiskaan heittää..
Siinäpä pohtimista!