Vintti

Kuvauskierros vintissä, marraskuun hämäränä päivänä.  Tässä talon päädyssä olevaa keskimmäistä huonetta. Tytöt saivat itse valita tapetin, tosin itse rajailin valikoimaa niin että tapetin tyyli sopii meidän huusholliin. Ihana, valoisa on, kuten keskimmäinen tytärkin.

Huoneessa on n 7m2, juuri sopivasti. Pöytä, kaappi, sänky. Hirret maalasin valkoiseksi Uulan himmeällä sisäöljymaalilla, koska huoneet ovat pieniä ja halusimme valoa ja iloa pintoihin.

Tässä näkymä äskeiseen huoneeseen aulasta, johon tullaan alakerrasta. Huone oli ainoa jota oli asuttu vintissä aiemmin, lohkaisimme siitä ihan pienen välikön, jonka kautta on nyt kulku talon reunoilla oleviin huoneisiin. Tuo vasen ovi on nuorimman tyttären huoneen, on kuvassa avoinna, oviaukko on vasemmalle, kuvasta oikealle jää vastaava ovi esikoistytön huoneeseen. 

Tässä näkyy pikkuvälikön seinää, jonka tapetoinnista kerroin jo aiemmin. Tapetti on siis vanhaa kirjansivua, väriläiskiksi tapetoin kuvia vanhasta kasviosta. Tykätään kovasti! Ovi nuorimman tyttären huoneeseen. 

Yksityiskohta tapettiseinästä.

Tämä kuva nuorimman tyttären huoneesta, tapetti Tapettitalosta, vihreä pikkukukka. Tosi ihana tähän pieneen huoneeseen. Tämäkin huone n 7m2, katto on voimakkaasti viisto, korkeimmalta n 2m, matalimmalta kohdalta 0,8m. Patterirumilukset on välttämättömät, pieni puolipyöreä ikkuna teetettiin puusepällä kaksinkertaiseksi vanhan mallin mukaan.

Täällä samoin, valkoista hirsiseinää osittain jotta olisi mahdollisimman valoisa. 

Tehostevärinä oranssi ja keltainen. Kokonaisuudessaan iloinen va värikäs huone. Sänkyongelma on toistaiseksi ratkaistu patjalla lattialla, huone on niin matala että runkopatjasängytkin ovat liian korkaita. Ratkaisuksi on suuniteltu iskän rakentamaa laveria, kera futonpatjan.

Esikoistyttären huoneesta tuli raikas nuoren huone, seinällä Tapettitalon Helsinki-tapettia, joka bäyttää kuvassa keltaisemmalta kun oikeasti on. Tehosteena musta ja piristeenä keltainen.

Vanhimman pojan huoneen tapettia mietittiin pitkään, ratkaisu löytyi lähempää kun arvasimmekaan :)
Seinällä taas pohjaa vanhoista kirjansivuista, piristeenä karttoja vanhoista karttakirjoista. Jos poika vastaa väärin maantiedon kokeessa, syytettäköön äitiä.

Tämä huone on suurempi kun äskeiset tyttöjen huoneet, n 10m2, huonekorkeus suunilleen sama kun tyttöjen huoneissa, viistolla katolla. 

Tässä kuvaa aulasta, johon tullaan alakerrasta. Kuvan ovi johtaa pirtin päälle, joka on vielä keskeneräinen. Lasten huoneet vintissä käsittää n puoli taloa, täällä pirtinpäällä, pirtin korkeudesta johtuen huonekorkeus on vielä matalampi, joten tämä toimii jatkossa varastona. Tässä myös tapettina vanhoja lehtiä, "Opettaja " 1950-luvulta. Jätin näkyviin sopivia kuvia ja mielenkiintoisia juttuja. Tähän seinään olen todella tyytyväinen. 

Sokerina pohjalla vintin vessa, josta vahingossa tuli melkein moderni. Lattiassa tuttavien saunaremontista jäänyt musta muovimatto, vessassa on lattiakaivo, mutta ei suihkua. Pytty ja allas kierrätettujä vanhoja arabialaisia. Seinissä raakapontti, nurinpäin, jotta pinta on tasainen. Maalina Uulan himmeä sisäöljymaali. Hyllyjä huutelee vielä ja muita säilytysratkaisuja, mutta asia kerrallaan.

Sivuille on tullut monta uutta lukijaa, tervetuloa! Mukava kun jaksatte käydä! Ihanaa alkutalvea ja joulunodotusta kaikille!

Tammikuu

Tammikuu oli herkkukuu

Kaura-mustikkapaistos on herkkujen herkku.

Rempparintamalla aherrusta myös.
Yhden illan toimeliaisuuspuuskassa toteutin jo kauan muhineen idean eteisen seinän
tapetoinnista.  Kuististahan jäi yksi pieni seinänpala tapetoimatta, kun vintistä löytynyt tapetti ei aivan riittänyt.

Paperi on vanhasta puhelinluettelosta, vuodelta 1965. Keltaisuus johtuu huonosta valosta, ihan noin keltaiselta se ei mielestäni näytä luonnossa.
Voisin jopa sanoa, että tämä oli ensimmäinen kerta vanhan talon rempassa, josta voisi sanoa
että, oli:  helppoa, nopeaa ja edullista.
Tykkään hirveästi.
Lisäksi seinässä on ideana se, et siellätäällä siellä vilahtelee paikannimiä, jotka elämän varrella ovat olleet tuttuja ja tärkeitä.
On: Oulua, Pudasjärveä,Hailuotoa, Sodankylää, Reisjärveä, Kiiminkiä..

Tässä näkyy tapetti, jota on muissa seinissä. Paperitapetointi on täysin omalla seinällään, vastapäätä ylhäällä sisääntullessa.
Paperointia teen lisää, sen lupaan!

Sairastelua muutaman pyjamapäivän verran.

Shoppailureissu Ikeaan ihanaisessa seurassa. 
Sieltä mukaan sattui kuvan pallo-pussilakana. Ihana!
(sekä ihanvähänjotainmuutain)

Kirppistelyä, löytöinä nilkkurit 7e ja ihanihana hulmuhelmahame 1e, jonka kamera värjäsi ihan kumman väriseksi, oikeasti se on musta.

Samaiselta reissulta löytyi pala Hippo-trikoota 4e siitä
on jo leikattu t-paidat pikkuisännille.

Pari vanhaa kehystä, kokoelmaani kartuttamaan  0,20e kpl

Useamman  kerran olemme saaneet nauttia esikoisen tekemistä uusista makuelämyksistä, 
tässä yksi uutuusherkku Tonnikala-cannelonit. IHANAA!
Nautin siitä että joku toinen tekee ruokaa puolestani, ja vielä tosi hyvää!

Sekä tietysti tulppaanit, nehän kuuluvat ehdottomasti tähän vuodenaikaan.

Reissussa

Sain viettää rattoisan viikonlopun ihanien ystävien seurassa.
Kiitos te kaikki mukana olleet!
On tärkeää omistaa ystäviä joiden seurassa saa olla oma itsensä,
välimatkasta huolimatta yhteys säilyy.
Saa kuunnella ja tulla kuulluksi.
Kiitos.

Reissuun kuului tietysti hyvää syömistä,
hiukan shoppailua, sopivasti liikuntaa, mutta ennenkaikkea
puhumista ja mukavaa olemista.

Koluttiin kirppiksiä, tehtiin löytöjä.

Kuvissa näkyvät varrelliset "hollannikkaat" olivat ihan paras löytö aikoihin,
niin ihanat!
Ensin jätin ostamatta, mutta sitten oli pakko palata hakemaan nämä.
Taatusti uudet lempipopot, hinta 2e kirppiksellä.
Taustalla näkyvän matkalaukun ostin aiemmin paikallisilta rompepäiviltä.

Tallaisista viikonlopuista saa paljon uusia evaitä elämän matkalaukkuun.
Eri elämäntilanteissa olevien ystävien kanssa jutustelu avaa uusia näköaloja
myös omaan arkeen. Olemme kukin tahoillamme, erilaisia,
mutta tarvitsemme toisiamme.
Ystävyyden kantaessa jo 20-vuoden  taa, yhteisiä muistoja on paljon.
Kotijoukot olivat pärjänneet loistavasti, kiitos ukkokullan.
Ihanaa alkavaa arkiviikkoa kaikille ja
muistetaan ystäviämme!

Tuunausta

Tuttavamme autokatoksessa oli tällainen vanha pieni nurkkakaappi,
vailla käyttöä. Maali oli hiukan lohkeillut, takaa puuttuivat levyt ja
muutenkin kaappi näytti hiukan kurjalta.
Haalasin sen kuitenkin meille, ajatuksena vähän tuunailla sitä.

Hioin maalin himmmeäksi ja kun alla näytti olevan mukava vihreä maali,
hioin senverran että maali tuli osittain näkyviin, näin pienet lohkeamat
eivät haittaa.
Keittiön ja kammarin tapeteista on jäänyt jämäpaloja,
niinpä käytin niitä tähän.

Yläkertaan kammarin vaaleansinistä Niittyleinikki-tapettia

Alakertaan keittiön oranssikuvioista vanhaa pellavaöljypintaista tapettia.
Molemmat tapetit Tapettitalosta.
Kaapista tulee koti tyttösten barbeille. Ajattelin vielä että maalaan
kaapin takaapäin liitutaulumaalilla, uskon että tästä tulee melkoisen mieleinen.

Muuten tänään oli laiskahko päivä, iltaa kohti aavistuksen virkistyvä,
kaapin tuunauksen myötä.
Mukulana ostamani valkoinen amaryllys avasi kukkansa vasta nyt,
toinen kukkavarsi vasta tulossa.

Miten se tuntuukaan että heti joulun jälkeen ollaan menossa
pitkin harppauksin kevättä kohti?
Pitäisi kaivaa varastoista sukset, alkaisi olla aika lähteä taas hiihtelemään
kun luntakin on tullut mukavasti.
Leppoisaa sunnuntaita!

Tähtihetkiä

Tänään oli ensimmäinen päivä lääkekuurin jälkeen, että ruoka
maistui hyvältä omassa suussa.
 En ihmettele enää, jos lapsille ei ruoka maistu
lääkekuurin aikana.
Tänään oli myös ensimmäinen päivä jolloin teki mieli tehdä jotain ylimääräistä,
normaaleiden arkiaskareiden lisäksi.

Isäukon lähtiessä illaksi tienaamaan leipää perheelle, me lasten
kanssa laitoimme pystyyn askartelupajan.

Neulahuovutus onnistuu pieniltäkin, sopivan muotin avulla.

Nelivuotias huovutti kieli keskellä suuta, levähti välillä ja jatkoi taas.

Lapset, kuopusta lukuunottamatta olivat mukana touhussa.
Oli kuopuskin kyllä, touhusi kovasti, mutta huovutusneulaa en hänen käteensä uskaltanut antaa.

Aprikoosihillo torttuja pellillinen. Sekä tietysti kynttilä.
Tuon rouhean lyhdyn löysin kirppikseltä hiljattain, hintaa 5e.

Löysinpä glögi-purkinkin kaapin kätköstä.
Parasta ennen päivä oli yllä mennyt, mutta hyvää oli.

Valmiita tuotoksia, numeroista 4 oli hankala toteuttaa, pitänee
kokeilla toisena iltana. Nämä kaikki lasten tekemiä.

Nelivuotiaan tekemä sydän.

Isompi tähti eskarilaisen tekemä.

Kuunneltiin jo pikkuisen joululaulujakin.
(ei kerrota kenellekään)
Tällaisia hetkiä pitäisi lasten kanssa viettää useammin.
Lapset innostuivat kertomaan ihanista joulumuistoistaan,
meillä oli oikein rattoisaa!

Muistattehan ottaa kaiken ilon irti näistä pimeistä marraskuun illoista!