perjantai 8. huhtikuuta 2011

Remontin vaiheita 2.

Muistelenpa vieläkin menneitä, jos täällä joku lukija haaveilee vanhan talon remontista, toivon että nämä kuvat eivät kovin lannista. Itse etsiskelin remonttia suunitellessamme kaikkea mahdollista tietoa ja kokemuksia remonteista, ja seurailin joitakin sivuja. Toivon, että jollekin näistä kuvista ja kokemuksista olisi hyötyä ja iloa, siksi tänne näitä vanhoja remppakuvia lisäilen.
Kuva otettu elokuussa 2008.
Talomme katto oli pärekaton päälle laitettu huopakatto, kuten kuvista näkyy, täällä oli ollut tulipalo joskus 50-luvulla. Katto oli korjattu tukien, vanhat osittain palaneet kattorakenteet olivat paikoillaan huovan alla.
Koska teemme myös yläkerran lämpimäksi vanhoja kattorakenteita ei voinut jättää, jotakin sanomista tuli myös rakennustarkastajalla, koska näin mittavaan remonttiin vaadittiin rakennuslupa. 

Pihapiirimme on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi, mutta mitään kovin suuria rajoitteita ei siihen kuitenkaan sisälly. Rakennuslupapiirustukset tuli kuitenkin ensin hyväksyttää museovirastolla. Suurin muutos ulkonäköön on uusi kuisti, se kuitenkin läpäisi tarkastuksen.
Tässä lohduton näky pihamaalta kun vanhat osittain palaneet kattorakenteet heitettiin  alas.

Rakenteet olivat aikoinaan palaneet pahoin, mutta onneksi hirsiset väliseinät kuitenkin voitiin jättää entiselleen.

Vintin väliseinät ovat hirttä kattoon saakka, komeita ja hyväkuntoisia niiltä osin mistä eivät olleet mustuneet tulipalossa. Tämä on hyvin vanha rakennustapa, myöhemmin vinttien väliseinät olivat usein tehty sahatavarasta.



Olen mietiskellyt, vaikkei se ihan ajankohtaista olekaan, mitä näille hirsiseinille tehdään kun vinttiä vihdoin rempataan joskus.. En raskisi peittää niitä, mutta ihan tummatkaan ne eivät voi olla koska vinttiin tulee ikkunat vain molempiin päihin. Maalaisinko? vai mitä, siinäpä pohtimista, onneksi ei ole kiire.

Tässä näkyy miten ennen on tavallaan räystäskin tehty hirrestä, huomaatte miten seinä kaartuu ylhäältä ulospäin räystääksi. Tällainen on museoviraston rakennustukijan mukaan ollut tyypillistä 1800-luvulla, joskin tällaisia rakenteita on säilynyt vain vähän. Mehän emme tiedä ainakaan vielä talomme tarkkaa rakennus vuotta, kaikki on vain suuntaa antavaa.
Tässä paikoillaan uusi kurkihirsi, joka on läpi talon ulottuva liimapuupalkki. Tällainen siksi, koska millekään muulle ei olisi saatu laskennallisesti riittävästi kantavuutta näin pitkällä matkalla. Tällaisissa asioissa rakennus valvojat ovat tarkkoja myös vanhojen talojen kohdalla, vaikka joitakin asioita katsovatkin läpi sormien.

Katto remontin ajan meillä oli edelleen työ mies, koska oli syksy ja katto piti saada päälle talveksi. Kirjoittelen katon rakenteesta jotain jatkoa vielä kun mieskin ehtii auttamaan. Luulen, että löydän vielä kuviakin lisää jossa näkyy millainen katosta loppujen lopuksi tuli. Vasemmalla näkyy uusi piippu jonka pikkuveljeni muurasi entisen paikalle, tietenkin kierrätystiilistä. 
Hommia on, mutta älkäämme lannistuko!



4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

tuo katoton vaihe on mulla ollut kokonaan näkemättä. Vintti näyttäis ihanalta jos hirsipinnan jättäisi esille! <3

hillevi kirjoitti...

Katoton vaihe ei kestänyt onneksi kovin montaa viikkoa, meillä oli työmies ja mieskin lomalla. Silti sade ehti kastella koko talon muutamaan otteeseen. Onneksi kuitenkin kaikki rakenteet olivat kuivuvaa sortia kun vain hirsirunko oli pystyssä.

Kirsi kirjoitti...

No te ootte lähteny kyllä aivan perusteista asti talon kanssa, mutta valtavasti on valmistakin ja kirjoita ihmeessä lisää remontin vaiheista:)

hillevi kirjoitti...

Niin, tämä talo oli päässyt tyhjillään ollessaan huonoon kuntoon, todistetuksi tuli että aina kun talossa asutaan se pysyy paremmassa kunnossa. Sijainti oli kuitenkin niin hyvä meille että ryhdyimme työhön, eikä ole vielä kaduttanut kun hetkellissti huonona päivänä.