Luontoäidin väripaletti

Onnistunut lomanen.
Tästä on hyvä jatkaa taas.

Suloinen sunnuntai

Kuluneella viikolla olemme nauttineet metsän rauhasta  useana päivänä.

On poimittu puolukoita

sekä sieniä talven varalle.

Yhtenä päivänä pyörähdin kirpparilla, siellä minua odotti tämä punainen pata.

Samanlainen on ollut lapsuuskodissani, vanhempien häälahja.
Maksoin tästä 10e, samanlaisen näin toisella kirppiksellä antiikkipäydässä hinta siinä 25e.

Pata ja paistinpannu ovat samaa tuotantoa, eivät liene kotimaista,
mutta kovin somia mielestäni.

Samalta reissulta nappasin mukaani pienenpienet Ainot.
Voiko olla suloisempia tossuja?
Reinot ovat kuopukselle rakkaat.





Ensimmäinen auringonkukka avasi nuppunsa, ehti ennen pakkasia.
Taustalla kuopuksen sormiväri taidetta viimeviikolta.

Suloista sunnuntaita kaikille!

Lintuperspektiivi

Aamulla heräsin kurkien huutoon. Aurinko paistoi aamusta saakka.
Touhuttiin pihalla.



Toiveissa että lasten kylvämät auringonkukat ehtisivät kukkia ennen pakkasia.





Näimme lähipellolla paljon kurkia, niillä on kyllä kantava ääni näin syksyllä.



Tässä näkyy kurjet pellolla. En edes yrittänyt lähemmäksi, etteivät joudu keskeyttämään lepohetkeään.
Kurjet tuovat meille kesän, syksyllä vievät sen sitten mennessään.



Muistan kuinka ensimmäisenä remontti-syksynä täällä ihailimme kurkiparvia katolta.
Niin tein nytkin.



Oli huisin hieno hetki katsella aurinkoista maisemaa korkealta.

En voinut viipyä kauaa, vaikka maisemaa olisin voinut ihaillakin.
Kurkien ruokailua olisi ollut mukava seurata. Ilmeisesti ne syövät jotain tuolta sängeltä, josta vilja on puitu, koska vaihtavat vähän paikkaa välillä.

Minun piti kuitenkin pian palata maankamaralle, ennenkun pikkupojat huomasivat missä kävin.
Jotenkin tunsin käyneeni arjen yläpulolella.

Tunnelmia




Tämänpäivän tunnelmia.
Meidän ovista löytyy kivoja värejä, tämä vihreä on keittiön ja pirtin väliovi, herkku.

 


Nämä vaaleammat myös, kuvan ovessa reunan kellertävä on rapattu osittain esiin vaalean turkoosin alta. Kiva näinkin, ehkä tälle joskus tehdään jotain.




Tässä ovessa vaaleampi maali lähtee pois helposti rapsuttaen, alta paljastuu kiva vaaleanvihertävä.
Ovet ja ovenkarmit meillä ovat entisessä asussaan. Kannettu paikoilleen vain. Odottavat jonkinlaista kunnostusta, mutta eivät ole kiireellisimmästä päästä.




Kangasaarteita, kunhan vain ehtisi ommella.












Yksi keräilykohde ovat vanhat lakanat, ihania virkattuja pitsejä.




Yhden päivän kirppislöytö olivat nuo kolme teräskauhaa, kovasti tykkään ja käytän.



Samalta reissulta keltainen pieni lävikkö, hyvä sienien huuhteluun, oikeasti marjanperkkaukseen tarkoitettu.



Tässä vielä poimurikaunokainen, tällä kilkutellessa pysyy karhutkin loitolla.
Siivilä ja poimuri yhteensä 1,5e, kolme teräskauhaa 4,5e.





Kukkanen uudella teranssinkaiteella. Kahvipurkki omista varastoista.




Sanoin miehelle ettei minulla ole koskaan ollut näin hienoa terassia, eikä varsinkaan kaiteita.
Oikein hyvä mieli näistä. Kaiteet maalataan pellavaöljymaalilla valkoiseksi ensikesänä, lattia käsitellään ehkä vielä tälle syksyä seoksella johon tulee vernissaa, tervaa ja puutärpättiä samassa suhteessa.




Kukkaset menossa viikonlopun sukujuhlille, koiruus tykkää niistä myös.



Sisällä kunnon meiningit, kuopus huristaa mopollaan ympäri pirttiä, krokotiilista kuuluu kilkatus, se on solmittu kiinni mopon vetokoukkuun.

Junarata levällään päivät pitkät.

Nämä Schleichin eläimet ovat ihan parhaita. Ovat leikeissä koko ajan.

Ovat testattu kestämään.

Olen ostellut vähitellen, koska ovat melko hintavia, mutta ovat kyllä olleet hintansa arvoisia.

Oikeista lampaista haaveillessa voi katsella tätä, ovat todella aidon näköisiä.

Jotakin työtäkin sentään.
Kamarien kattopaneelit on puhdistettu ja odottavat tässä pääsyä takaisin kattoon.

Komeaa lautaa, nykyaikaisiin taloihin tämänvahvuisesta taidetaan tehdä lattiaa.

Ikkunanpieliä rapsuteltu

Tämä kuva on todella hassu, mutta kuvasin kattoa toisesta kamarista johon miekkonen sen jo sai laitettua.
Kovin kupruiselta ja koloiselta näyttää nyt, mutta vähän kittiä pahimpiin koloihin ja maalia pintaan.

Yhteistyössä tämä sujuu, homma kerrallaan.
Ollaan miehen kanssa hyvin opittu tekemään työtä yhdessä, opettavainen projekti.
Välillä pitää laittaa hanskat naulaan ja muistaa myös levätä.
Lokoisaa loppuviikkoa!