Ennen meitä



 Muutama kuva siitä miltä täällä talossa näytti silloin kun tulimme katsomaan tätä ensimmäisiä kertoja. Talo oli ollut tyhjillään vuosi kausia, pitkään pelkässä kesäkäytössä vanhalla ihmisellä.Tältä näytti ulkoa, ei liene ihme että ellei mieheni olisi ollut kovasti kiinostunut tästä, minun puolestani olisimme palanneet takaisin jo pihalta. 



Sisälle tultuamme minunkin mieleni muuttui välittömästi. Taloparka näytti sisältä siltä kun joku olisi vain piipahtanut pois, ja tulisi kohta takaisin. Huoneet olivat täysin sisustettuja,verhot ikkunoissa, liinat pöydillä, matot lattioilla. Harmiksemme kuvissa näkyvät huonekalut entinen omistaja vei pois. Me ostimme talon paikalliselta maajussilta, hän oli ostanut sen muutamia vuosia aikaisemmin vanhukselta joka talossa oli asunut.

Tämä kuva perimmäisestä kamarista. Kamarissa oli komea nurkkatakka, mutta sen jouduimme purkamaan, kuten kaikki muutkin alkuperäiset tulisijat pirtinuunia lukuun ottamatta. Mietimme kovasti näiden uunien kohtaloa, olivat melko vanhoja ja siksi komeita ja säilyttämisen arvoisia. Ne olivat kuitenkin päässeet niin huonoon kuntoon ettei palomestari antanut tulentekolupaa yhteenkään. Kun aloimme sitten muuten remontoida, purkaa lattioita yms, uunit purkautuivat miltei itsekseen. Vanha laasti oli saanut kosteutta ja oli täysin rapistunut.

Tässä näkymä väli huoneesta keittiöön. Tässäkin näkyy tulisija vasemmalla nurkassa. Kaikki "aarteet" joita myyjä jätti, keräsimme talteen, ne odottavat vieläkin laatikoihin pakattuna sopivaa aikaa niiden katseluun. 



Kuva keittiöstä. Värejä oli komeasti, niitä olikin käytetty säästelemättä. Keittiö meillä on edelleen tässä samassa huoneessa, hieman on muutoksia tullut kyllä.



Samoin keittiöstä, kuvia katsellessa vieläkin harmittaa nämät huonekalut joita ei enää ole, mutta jotka olisivat mielestäni kuuluneet tänne. 

Edelleen keittiötä.
Säilytämme mahdollisimman pitkälle entisen huonejärjestyksen. Ikkunat ja ovet ovat entisillä paikoillaan.Keittiössä on nämä kaksi ikkunaa, aurinko paistoi ikkunasta sisään jopa vuoden pimeimpänä päivänä joulukuussa.



Yleisnäkymä pirtistä. Tämä ihastutti heti ensinäkemältä. Upea tila. Alhaalla puolipaneeli, ylhäällä pinkopahvi. Kaikki tilat olivat enempi vähempi rempallaan. Purimme varovasti paikkoja ennen ostopäätöstä. Muitakin katsojia oli paljon, kukaan ei meidän onneksemme innostunut, sillä talo oli päässyt huonoon kuntoon koska siinä ei ollut asuttu vuosiin. Paikallinen rakennustutkija museovirastolta kävi tutkimassa taloa kanssamme ennen ostopäätöstä. Hänen mukaansa pirtin katon malli viittaisi siihen että pirtti voisi olla jopa 1700-luvulta. Katto laskee keskeltä reunoja kohti. Notkotti kyllä muutenkin melkolailla.



Näkymä pirtin ovelta keittiön läpi toiseen perä kamariin.
Tästä siis lähdettiin, nämä kuvat on otettu kolme vuotta sitten. Melko hurjalta näytti, mutta innokkaasti aloimme työhön, olimme löytäneet etsimämme. 

 




Pakkanen

Vihdoin kaivoin esille nämä, jotka ovat näneet jo varmasti useammat keväthahget kun minä.

Parhaat kulkupelit meilläpäin, saa mennä minne mielii.



Puut ovat kauniita, oksilla tuhannet timantit, taivas sinistäkin sinisempi.





Täällä hiihdon vauhti ei ole pääasia, tunnelma sitäkin tärkeämpi.



Hangella oli muitakin kulkijoita, yksi puikki pakoon niin vikkelästi etten ehtinyt
mukaan kameran kanssa.

Jokainen oksa on kun pieni taideteos

Pakkasella luonto on niin kaunis

Takit ja hamonen

Tässäpä kuvia takeista tyttösten päällä

Tykkään paljon tämän takin väreistä,
alta pilkottaa kierrätysfarkkuhame, sukkahousut Metsolasta.

Iloista ja värikästä, vihreä kantti antaa mukavasti ryhtiä tälle värikkäälle takille.

Takin omistaja tykkää myös, hän on myös iloinen ja värikäs.

Hamonen, keltaisella resorilla ja saumoilla.

Tämä hame näyttää hauskalta myös nurinpäin pidettynä.

Remonttirintamalta



Muuton jälkeen remonttirintamalla on ollut kovin hiljaista.
Jotakin kumminkin on työnalla.
Yläkertaan tulevat uudet, mutta vanhalla mallilla teetetyt ikkunat.
Teetimme ne puusepällä puuvalmiiksi, lasitamme ja maalaamme ne itse.




Talon molemmissa päädyissä ylhäällä on ruutuikkunat, toisessa päädyssä lisäksi puolipyöreät ikkunat, ison ikkunan molemmin puolin. Uudet ikkunat teetettiin vanhojen mallien mukaisesti, mutta kaksinkertaisina, vanhat olivat vain yksinkertaiset, ja todella huonokuntoiset.



Ikkunoiden korjaus vanhassa talossa on haastavaa, mutta antoisaa työtä.
Näistä uusista ikkunoista on hyvä aloittaa.
 Alakerrassa on onneksi säilynyt kaikki vanhat ikkunat, jotka kunnostamme. 
Rakennusapteekin käsikirjasta saimme oppia ikkunoiden laittoon, kävimme myös rakennusapteekilla  paikanpäällä hakemassa oppia ja tarvikkeita ikkunoita varten.

Maaleina käytämme Allbäckin pellavaöljymaalia, siihen sekoitetaan sinkkivalkoista ulkokäytössä.

Kittaus on yllättävän vaikeaa, mutta uskon että harjoittelemalla tulee mestariksi tässäkin asiassa.
Kuvssa näkyy kittaus, poka on maalattu kertaalleen.

Mielestäni nämä puolipyöreät ikkunat ovat erityisen kauniit, ulkoapäin varsinkin, ja antavat mukavasti valoa yläkerran pikkuruisiin makuusoppeihin.
Kuvaan joskus tarkemmin ikkunoiden laiton eri vaiheita, kunhan valoa on paremmin.
Tätä sorttia meillä riittää pitkäksi aikaa, onhan talossa toistakymmentä ikkunaa, kaksinkertaisena, kussakin kuusi ruutua, kaikki on tarkoitus kunnostaa.

Takkeja tyttösille



Pakkaspäivien tuotoksia, kävin kuvaamassa ulkona kun oli niin kaunista ja kirkasta.
Molemmat takit tehty vanhasta pöytäliinasta, vuori vanhaa keltaista lakanakangasta, välissä ohut vanu.



Pienempi takki n.110cm
Vetoketju, vinokantti ja vanuvuori uusia.

Isompi takki n.134cm



Takaapäin, isomman takin hupun reunassa pätkä kuminauhaa antamassa muotoa hupulle.
Kuvaan takit myöhemmin tyttösten päällä.



Kunhan pakkaset vähän hellittää, näillä on hyvä astella kohti kevättä.

Hyvänmielen vaatteita



Tätä olen suunitellut jo kauan.
Vaatteita kierrätyskankaista, omille lapsille, itselle sekä myyntiinkin.

 





Hamonen tehty kierrätysfarkusta, resori uutta.
Paidat myös kierrätettyä trikoota, värin vuoksi kirpparilta mukaan tarttuneita aikuisten paitoja.



Paljon pidetyistä äitiyscollareista housut pikkupojalle, oranssi resori uutta.

Tässä toiset housut lähikuvassa, paikat polvissa, taskut, sekä leveät resorit lahkeissa.



Taskut ovat tärkeät pikkumiehelle



 

Hamonen ja paita.
Hameen malli  on tosi suloinen  ja mukava päällä.
hillevi, tuotemerkki, on kaikissa kierrätyskankaista tekemisssäni tuotteissa.



Tätä hamosta on tarkoitus tehdä myös isommassa koossa, erivärisin tehostein



Näitä voi kutsua hyvänmielen vaatteiksi, eikö?

Pussilakanan jatkoaika

Haluan nauttia vielä hetken tästä kauniista kuosista.
Päälystin pienen peiton vanhalla pussilakanalla.
Keltainen tyyny myös kierrätettyä verhoa, sisällä sisätyyny,
täyte pestyistä tyynyistä.

Peiton reunan hurautin saumurilla

Koiruus on tyytyväinen uuten vuoteeseensa.

Pussilakanaa oli vielä jäljellä.
Se on liian haurasta vaatteeksi,
mutta täkkipussin tuunaukseen sopi mainiosti.