lauantai 9. huhtikuuta 2011

Hyvä päivä


Iloinen aamu.
Meillä asuu aamuvirkkua väkeä, ennen kun ehdin silmiäni kunnolla avata, pirtissä oli päällä jo täysi tohina. 


Koska nukumme vielä kaikki pirtissä, oli noustava ylös, pois pelin tieltä.

 Ulkona oli kovin harmaata aikaisin aamulla, en hennonut kieltääkään, meno oli hulvatonta, kaikesta näki että perheenpää ei ollut kotona.

Niin hauskaa kun peli olikin, lopetin sen kuitenkin ensimmäiseen puoliaikaan.
 Juuri tämän vuoksi emme edes halunneet hioa pirtin lattiaa kovin tasaiseksi, jälkiä tulee ja ne eivät haittaa, vaikkakin sählypelit pirtissä ovatkin harvinaisia.

Kuopus on kerkeäväinen, hän ehti tällävälin kumota pöydälle purkillisen kissanruokaa.



Eikä hänelle voi edes olla vihainen, hän luitenkin koettaa siivota jälkiään.

Tämä kuva on hämäystä, tänään keittiö ei näyttänyt tältä. Kuvan taisin näpätä eilen, aamuisen siivouksen innoittamana, että edes kuvista näkisin keittiön sellaisena kun sen haluaisin useammin olevan.


Hellan päällä muhi aamulla hapanleipätaikina.

Välillä lapset rauhoittuivat puurolautasten äärelle.

Kaikki ajatukset tällä viikolla eivät ole olleet niin valoisia.

Tänään kuitenkin paistoi aurinko, kävimme keräilemässä pajunkissoja ja kevään ensimmäisellä pyöraretkellä.


Kameran ulkoilutus antaa itselle lisävirettä ulkoiluun.

Näitä saan ihastella monta kertaa päivässä ohilulkiessa. Tuo keltainen väri on mielestäni yksi kauneimmista.

Lunta ei ole enää paljoa, odottelemme ensimmäisiä joutsenia lähipellolle.

Maa oli jo paljaana monesta paikasta.



Voi miten mukava onkaan joskus istahtaa valmiin keittopadan ääreen.
Kun vielä sain nostaa uunista elämäni toiset ruislimput, päivälle voi antaa arvosanaksi täyden kympin.

Illalla sain vielä miehenikin kotiin reissustaan, mikäs tässä on ollessa, kotona.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onpa hyvännäköisiä limppuja. Minäkin tein eilen. Olin ihan "kauhuissani" kun taikinani kupli melkein ulos kupista, piti vaihtaa isompaan astiaan. Vaan ei mikään voita kotitekoista hapanleipää! <3

Ihana kuopus, meidän P on samanlainen tonkija ja tavaroiden piilottaja. Nyt on eteisen portaiden alla yks tutti, toinen vielä hukassa.... Niin ne viikarit :D

hillevi kirjoitti...

Paistoin limput sähköuunissa, laiskuuttani. Mutta on se vain hyvää, vaikkei vielä ihan ykkösluokkaa nuo mun limput.

Kuopus tosiaan ehtii, vessanpytty ehdoton lemppari tällä hetkellä. Hän ottaa todellakin takaisin vauva-ajan rauhallisuuden. Kolttosten jälkeen vain virnistää ja äiti on ihan polvillaan!

Paukku kirjoitti...

Onpa tosiaan tunnelmallisia ja elämänmakuisia kuvia. Täytyy tunnustaa että jotenki tulee entinen talo mieleen ja pieni haikeus. Sitä ei oo paljon muuton jälkeen tuntunu, vasta kuin nyt näitä sun blogin kuvia kattoessa.

hillevi kirjoitti...

Kiitos Paukku, elämää on ja tunnelmaa ;)
Teidän entinen koti oli ihana, niin taiten sen teitte. Mutta uskon että myös uudesta saatte yhtä ihanan, koti on aina koti. Ja onnelisuus siellä missä kulloinkin on se tärkein.

eikku kirjoitti...

Ihania kuvia, niin täynnä elämää. Meilläkään ei lattiassa jälet haittaa, milloin on sälypelit menossa milloin hypitään hyppyskää. :)