Remonttikesää

Remppahommia on edistetty mukavasti pitkin kesää.
Kammarin lattiat on saatu laitettua.

Kamarien seinät on tarkoitus puhdistaa irtoliasta ja pölystä, laittaa pinkopahvit ja tapetoida.
Hirsien välit on kamareissa tilkitty tasaiseksi, joskus pinnassa on ollut maali joka näkyy kuvassa keltaisena. Seinässä näkyy kaappikellon silhuetti, hauska, jää pinkopahvin alle jälkipolvien ihmeteltäväksi.

Kamarien väliseinässä on vanha oviaukko, joka oli naulattu kiinni, emmekä me sitä aio avata.
Alhaalla näkyvä paperi on ilmansulkupaperi joka on lattialautojen alla ja nostettu seinälle.

Kamarien katossa on vanha leveä ponttilauta, katto pitää käyttää alhaalla koska niskat täytyy vahvistaa, jotta yläkerran lattia saadaan tukevaksi. Ajattelin puhdistaa kattolaudat irrallaan, ne on maalattu kalkkimaalilla joka lähtee pois helposti teräsharjalla, sitten vain laudat takaisin, ja pintaan valkoinen munamatta-maali. Tulee tosi kaunis, välihuoneen katto on tehty samalla tavalla.

Seinien vanhat pinkopahvit oli mielestämme pakko poistaa, olivat sen verran likaiset ja kauhtuneet, emme viitsineet jättää niitä edes uuden pinkopahvin alle. Pahveissa näkyy monenlaiset tapettikerrostumat, jonkinlaisen mallipalan ajattelin naulata uusien pahvien alle, jotta tulevat remontin tekijät saavat ihastella niitä.

Päivänä muutamana pyykit kastuivat ulkona enemmän kun kuivuivat.
Kuvassa näkyy ikkunanpieltä, kovin kurjassa kunnossa ovat ikkunat.

Muutaman ikkunan olen jo rappaillut, pokien kunto näyttää rapisseen maalin ja kitin vuoksi huonolta, kun maalit ja kitit poistaa, puuosat ovat melkoisen hyväkuntoiset. Tapitukset tein uusiksi näissä rapatuissa, niin eivät juuri nitkahtele. Palan halusta päästä lasittamaan ja maalaamaan näitä ikkunoita, uskon lujasti että niistä tulee kauniit.

Remonttihommien rinnalla täytyy muistaa hoitaa muitakin hommia.
Mansikanpoiminta on meillä kokoperheen urakka, näitä voikin sitten talvella popsia hyvillä mielin.





Kaiken keskeneräisyyden rinnallekaipaa jotain kaunista.

Ja jotain hauskutusta..

Tämä muija vartioi lupaavan näköistä herukkasatoa.

Esikoispoika nikkaroi minulle ristikot,
sitten lasten kanssa puettiin näitä oikein kaksin kappalein.

Jospa enimmät rastaat säikkyisivät eivätkä uskaltaisi tulla pensaisiin popsimaan.
En oikein raski laittaa verkkoja kun ne on niin rumia ja hankalia, lisäksi pikkulinnut jäävät niihin kiinni poloiset.

Mustaherukoitakin tulee, ehkei kuitenkaan kovin paljoa.

Pihamaakin viheriöi, kiitos sopivien paisteiden ja sateiden. Pääosin tämä vihreä on ohraa, jota kylvimme nurmikonsienenen joukkoon.

Jospa nurmikko lähtisi jonkinlaiseen kasvuun, ainakin näyttää ihan hyvältä.

Kesäillat ovat sitten kauniita, tänään menin vielä myöhään katsomaan kuinka ilta-aurinko kultasi lähipellot.

Lämpöisiä kesäpäiviä kaikille lukijoille,
ilahduttavasti olette jaksaneet käydä kurkkimassa, vaikka viimeisestä postauksesta on aikaa.
Palataan taas!