keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Tähtihetkiä

Tänään oli ensimmäinen päivä lääkekuurin jälkeen, että ruoka
maistui hyvältä omassa suussa.
 En ihmettele enää, jos lapsille ei ruoka maistu
lääkekuurin aikana.
Tänään oli myös ensimmäinen päivä jolloin teki mieli tehdä jotain ylimääräistä,
normaaleiden arkiaskareiden lisäksi.

Isäukon lähtiessä illaksi tienaamaan leipää perheelle, me lasten
kanssa laitoimme pystyyn askartelupajan.

Neulahuovutus onnistuu pieniltäkin, sopivan muotin avulla.

Nelivuotias huovutti kieli keskellä suuta, levähti välillä ja jatkoi taas.

Lapset, kuopusta lukuunottamatta olivat mukana touhussa.
Oli kuopuskin kyllä, touhusi kovasti, mutta huovutusneulaa en hänen käteensä uskaltanut antaa.

Aprikoosihillo torttuja pellillinen. Sekä tietysti kynttilä.
Tuon rouhean lyhdyn löysin kirppikseltä hiljattain, hintaa 5e.

Löysinpä glögi-purkinkin kaapin kätköstä.
Parasta ennen päivä oli yllä mennyt, mutta hyvää oli.

Valmiita tuotoksia, numeroista 4 oli hankala toteuttaa, pitänee
kokeilla toisena iltana. Nämä kaikki lasten tekemiä.


Nelivuotiaan tekemä sydän.

Isompi tähti eskarilaisen tekemä.

Kuunneltiin jo pikkuisen joululaulujakin.
(ei kerrota kenellekään)
Tällaisia hetkiä pitäisi lasten kanssa viettää useammin.
Lapset innostuivat kertomaan ihanista joulumuistoistaan,
meillä oli oikein rattoisaa!

Muistattehan ottaa kaiken ilon irti näistä pimeistä marraskuun illoista!

4 kommenttia:

saaraps kirjoitti...

Tulinpas vastavierailulle :). Olen tänne aijemminkin "törmännyt". Ihanan näköistä askartelua. Tuosta muistinkin että minulla jäi viimevuodelta huovutusvillaa, pitääpä joku päivä kaivella esiin ja tehdä joulujuttuja, tuolla samalla "tekniikalla" olen minäkin tehnyt. Ja niin herkullisen näköisiä torttuja että alko itelläkin tekeen mieli. Ne ensimmäiset on niin parhaita :D.

Anonyymi kirjoitti...

Aijjettä ihanan kuuloista ja näköistä!:) Ehdottomasti pitäisi jotain tällaista mukavaa kehitellä pitkien pimeiden iltojen ratoksi. Ulos tuntuu olevan niin hidasta se meno itellä ja lapsillakin,kun aurinko on painunut mailleen..
niin...ja joskus aivan salassa,ihan kuin vaivihkaa kuunnella joku ihana joululaulu,kuinka mieli rauhoittuu.

Elisa kirjoitti...

tulee sellainen tylsä äiti fiilis kun katseli näitä teidän tuotoksia.... ihania! Jospa meki muutaman vuoden päästä....

Anonyymi kirjoitti...

Tästäkin tullut jokapäiväinen blogi.... :) Ihana seurata teidän projektia ja muita juttuja.... Täytyypä oikeesti kehitellä itekki,vaikka lauantai-illalle,kun E todennäköisesti pois niin lasten kans huovutusjuttuja..... :)

T.Sanna S. Tyrnävän Ojakylästä.