Hyvä päivä



Iloinen aamu.
Meillä asuu aamuvirkkua väkeä, ennen kun ehdin silmiäni kunnolla avata, pirtissä oli päällä jo täysi tohina. 




Koska nukumme vielä kaikki pirtissä, oli noustava ylös, pois pelin tieltä.



 Ulkona oli kovin harmaata aikaisin aamulla, en hennonut kieltääkään, meno oli hulvatonta, kaikesta näki että perheenpää ei ollut kotona.

Niin hauskaa kun peli olikin, lopetin sen kuitenkin ensimmäiseen puoliaikaan.
 Juuri tämän vuoksi emme edes halunneet hioa pirtin lattiaa kovin tasaiseksi, jälkiä tulee ja ne eivät haittaa, vaikkakin sählypelit pirtissä ovatkin harvinaisia.

Kuopus on kerkeäväinen, hän ehti tällävälin kumota pöydälle purkillisen kissanruokaa.

Eikä hänelle voi edes olla vihainen, hän luitenkin koettaa siivota jälkiään.

Tämä kuva on hämäystä, tänään keittiö ei näyttänyt tältä. Kuvan taisin näpätä eilen, aamuisen siivouksen innoittamana, että edes kuvista näkisin keittiön sellaisena kun sen haluaisin useammin olevan.

Hellan päällä muhi aamulla hapanleipätaikina.

Välillä lapset rauhoittuivat puurolautasten äärelle.

Kaikki ajatukset tällä viikolla eivät ole olleet niin valoisia.

Tänään kuitenkin paistoi aurinko, kävimme keräilemässä pajunkissoja ja kevään ensimmäisellä pyöraretkellä.



Kameran ulkoilutus antaa itselle lisävirettä ulkoiluun.



Näitä saan ihastella monta kertaa päivässä ohilulkiessa. Tuo keltainen väri on mielestäni yksi kauneimmista.

Lunta ei ole enää paljoa, odottelemme ensimmäisiä joutsenia lähipellolle.

Maa oli jo paljaana monesta paikasta.





Voi miten mukava onkaan joskus istahtaa valmiin keittopadan ääreen.

Kun vielä sain nostaa uunista elämäni toiset ruislimput, päivälle voi antaa arvosanaksi täyden kympin.

Illalla sain vielä miehenikin kotiin reissustaan, mikäs tässä on ollessa, kotona.

Remontin vaiheita 2.

Muistelenpa vieläkin menneitä, jos täällä joku lukija haaveilee vanhan talon remontista, toivon että nämä kuvat eivät kovin lannista. Itse etsiskelin remonttia suunitellessamme kaikkea mahdollista tietoa ja kokemuksia remonteista, ja seurailin joitakin sivuja. Toivon, että jollekin näistä kuvista ja kokemuksista olisi hyötyä ja iloa, siksi tänne näitä vanhoja remppakuvia lisäilen.

Kuva otettu elokuussa 2008.
Talomme katto oli pärekaton päälle laitettu huopakatto, kuten kuvista näkyy, täällä oli ollut tulipalo joskus 50-luvulla. Katto oli korjattu tukien, vanhat osittain palaneet kattorakenteet olivat paikoillaan huovan alla.
Koska teemme myös yläkerran lämpimäksi vanhoja kattorakenteita ei voinut jättää, jotakin sanomista tuli myös rakennustarkastajalla, koska näin mittavaan remonttiin vaadittiin rakennuslupa. 

Pihapiirimme on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi, mutta mitään kovin suuria rajoitteita ei siihen kuitenkaan sisälly. Rakennuslupapiirustukset tuli kuitenkin ensin hyväksyttää museovirastolla. Suurin muutos ulkonäköön on uusi kuisti, se kuitenkin läpäisi tarkastuksen.
Tässä lohduton näky pihamaalta kun vanhat osittain palaneet kattorakenteet heitettiin  alas.

Rakenteet olivat aikoinaan palaneet pahoin, mutta onneksi hirsiset väliseinät kuitenkin voitiin jättää entiselleen.

Vintin väliseinät ovat hirttä kattoon saakka, komeita ja hyväkuntoisia niiltä osin mistä eivät olleet mustuneet tulipalossa. Tämä on hyvin vanha rakennustapa, myöhemmin vinttien väliseinät olivat usein tehty sahatavarasta.

Olen mietiskellyt, vaikkei se ihan ajankohtaista olekaan, mitä näille hirsiseinille tehdään kun vinttiä vihdoin rempataan joskus.. En raskisi peittää niitä, mutta ihan tummatkaan ne eivät voi olla koska vinttiin tulee ikkunat vain molempiin päihin. Maalaisinko? vai mitä, siinäpä pohtimista, onneksi ei ole kiire.

Tässä näkyy miten ennen on tavallaan räystäskin tehty hirrestä, huomaatte miten seinä kaartuu ylhäältä ulospäin räystääksi. Tällainen on museoviraston rakennustukijan mukaan ollut tyypillistä 1800-luvulla, joskin tällaisia rakenteita on säilynyt vain vähän. Mehän emme tiedä ainakaan vielä talomme tarkkaa rakennus vuotta, kaikki on vain suuntaa antavaa.

Tässä paikoillaan uusi kurkihirsi, joka on läpi talon ulottuva liimapuupalkki. Tällainen siksi, koska millekään muulle ei olisi saatu laskennallisesti riittävästi kantavuutta näin pitkällä matkalla. Tällaisissa asioissa rakennus valvojat ovat tarkkoja myös vanhojen talojen kohdalla, vaikka joitakin asioita katsovatkin läpi sormien.

Katto remontin ajan meillä oli edelleen työ mies, koska oli syksy ja katto piti saada päälle talveksi. Kirjoittelen katon rakenteesta jotain jatkoa vielä kun mieskin ehtii auttamaan. Luulen, että löydän vielä kuviakin lisää jossa näkyy millainen katosta loppujen lopuksi tuli. Vasemmalla näkyy uusi piippu jonka pikkuveljeni muurasi entisen paikalle, tietenkin kierrätystiilistä. 
Hommia on, mutta älkäämme lannistuko!





Kävinpäs kerran kaupungissa





Käyn kaupungilla harvoin, yleensä hyvässä seurassa kuten tällä kertaa siskon kanssa, saimme kulutetuksi kokonaisen päivän. En oikein osaa shoppailla kaupassa, en löydä mitään, tai jos löydän en raaski ostaa. Tällä reissulla tärkein kauppaostos oli kengät kuopukselle, löysin vaikka hinta riipaisi.

Kirppikset sensijaan ovat minun juttuni, niissä kiertelenkin usein, yleensä menen aina ensin kirpputorille jos tarvin jotain itselle taikka lapsille, usein ei sitten kaupassa tarvitse käydäkään.
Kävin kierrätyskeskuksessa, tiesin että siellä on tällaisia lamppuja jotka halusin keittiön välitilaan, nämä olleet hankintalistalla jo muutosta asti, mutta ei ole ollut käyntiä kierrätyskeskuksessa koska se on melko kaukana.
Lampuilla hintaa 4e kappaleelta, kävimme kesällä rakennusapteekilla, siellä samat lamput 20e kappale. Olen tyytyväinen.

Pari vanhaa kangasta.

Omppukankaalle minulla on käyttötarkoitus jo mielessä, näette myöhemmin.

Sitten pari Metsolan kangasta, ruskea-kelta-oranssi raitaa 2m pala 15e ja puna-keltaraitaista metrin pala 6e, näistä riittää pala myös ystavälle.

Rottinkinen mattopiiska 3e, tätä meillä tarvitaan, entisen taisi koiruus silputa lopullisesti.

Kuitenkin nämä olivat parhaat kaikista!

EL NATURA LISTA-kengät, täysin ehjät, melkein kun uudet

Nämä olivat pykälän isot minulle, mutta tytär on jalan koossa kasvanut jo edelle minusta, joten hän sai hyvät kengät.. Ja hinta, mikä parasta 4e, en ollut uskoa korviani, nämähän maksavat kaupassa satasen pintaa, ylikin.
Tässä olivat parhaat palat, loput olivat sitten perus toppahousua, collareita, farkkua yms.

Kukkkiin sorrun joskus, kukat vain ovat niin ihania.

Ostin orkidean, merkkipäivän kunniaksi, kortin sain rakkailta kummeiltani.

Ihanaa sunnuntaita.
 Ulkona litisee ja lotisee kun lumi saa kyytiä, vihdoinkin!

Viime viikon väkerryksiä



Sain tehdä takin tyttöselle, koko n.134cm, Kangas on Finlaysonon Optinen omena, tosi kaunis.
Sisällä ohut tikkivuori, hihansuissa resorit antamassa lisää käyttöikää takille, koska silloin  hihoihin voi jättää helpommin vähän kasvunvaraa.



Loppuviikosta sain siskoni kanssa suunitella sisustusta kauneushoitolaan. Tavoitteena oli pienillä jutuilla saada tilaan romanttista, vähän ylellistä tunnelmaa.
Kangas löytyi Eurokankaan valikoimista.
Ompelin siitä yhden 50cm leveän paneeliverhon.



Pari koristetyynyä



Lisäksi pikkuinen liina ja lopusta kankaasta vielä muutama tuotepussukka.
Nämä kyllä olisivat sopineet meidänkin sohvalle ihan mukavasti.

Omista varastoistani kaivelin muutaman pärekorin jotka ovat olleet talomme vintillä.

Tuumailin mitä tekisin näiden kanssa, ehjiä olivat, mutta kovasti ajan patinoimia ja tummia. Pienin kori on uudempaa tuotantoa, siinä saimme syksyllä korillisen kotimaisia omenoita.

Suurimmassa korissa oli teksti josta ei kunnolla saanut selvää ja vuosiluku 1944.

Periaatteessa en kauheasti tykkää tavasta "entisöidä" vanhoja huonekaluja maalaamalla ne valkoiseksi.
 Näiden korien kohdalla päädyin kuitenkin siihen, näyttävät raikkaammilta näin. Maalina minulla oli Uulan Into maali, nopeasti kuivuva ja hajuton. Maalasin korit kahdesti.



Nämä tulevat säilytyskoreiksi kaapin päällä olevaan hyllyyn, sieltä kuvia kunhan saan korit paikoilleen.



Remontin vaiheita 1.



Muistelenpa vähän menneitä.
Nämä kuvat ovat  kesältä 2008. Talomme oli ollut tyhjillään kymmenisen vuotta, ja kunto oli tietysti päässyt kovin kehnoksi. Ehkä kaksi oikein sitkeää aikuista olisi voinut suoraa muuttaa asumaan ja kunnostaa paikkaa pikkuhiljaa, mutta meille pienten lasten kanssa se ei ollut mahdollista. Niinpä aloitimme perusteellisen remontin.
 Sisustusten purkamisesta meillä on harmikseni vain vähän kuvia. Purimme sisustuksesta kaiken mikä oli mahdollisimman alkuperäistä ja säilöimme odottamaan uutta käyttöä. mm. kaikki väliovet,lattia katto ja pieli-listat, aluperäiset ikkunat, lattialankut yms. Kaikki varastoitiin vanhaan navettaan.

  Tässä kuvassa näkyy lattia, kun lankut on purettu pois. Lattia oli ns.maavarainen, paikka oli todella kuiva ja lankut olivat käyttökelpoisia. Sensijaan lattianiskat olivat melko lahot, nehän olivat suoraan maata vasten.
Kuvassa näkyvä valkoinen on jotain 60-70-luvun uretaanieristettä, jota on silloin suihkuteltu kaikkiin rakoihin, muka eristeeksi. Hölynpölyä, kuten museoviraston tutkija sanoi, siitä ei ole ollut sanottavaa hyötyä, mutta onneksemme ainakaan meidän talossa ei sanottavaa haittaakaan. Pöly lähti puusta kevyesti harjaamalla.



Tässä näkyy pirttiä, vanha komea puolipaneeli on riisuttu pois. Yläseinässä pinkopahvi joka myöhemmin otettiin pois. Seinät ovat 8-tuuman hirttä, pinkopahvin alta paljastui komea hirsi, kalkkimaalattu ja osittain musta ja ruman näköinen.

Irtaimistoa kuskattiin pihalle kiireenvilkkaa pois töiden tieltä.

Vähitellen alkoi talon "kengitys" jossa lahot hirret korvataan ehjillä. Onneksemme saimme riittävän jykevää ja pitkää puutavaraa eräätä työmaalta. Kuvassa pirtin päätyä, tämä pääty oli hirsien osalta pahiten vaurioitunut, maa oli ajan saatossa noussut ja pirtti painunut, niinpä kaikki ikkunan alla olevat hirret jouduttiin vaihtamaan.

Näky oli kieltämättä melko hurja, kun moottorisahalla huristeltiin pois lahot hirret. Hirsihommissa meillä oli työssä ammattimies jonka apu oli korvaamaton, senverran vaativaa työtä se oli.

Välillä koko pääty "roikkui ilmassa" tunkkien varassa.

Korvaushirret salvettiin toisiinsa sopiviksi ensin irtaallaan pihamaalla, nostoissa käytettiin apuna traktoria.



Pirtin päätyyn hirsiä vaihdettiin eniten, melko korkeasti on uutta hirttä.






Tässä näkyy jo valmista, monen työvaiheen jälkeen komeaa jälkeä.

Pirtin pääty hirsienvaihdon jälkeen.  Koko kehikosta vaihdettiin alin hirsikerta, joissakin kohdissa mm. keittiön kohdalla kaikki ikkunan alla olevat hirret. Työ oli vaativaa ja lisähaastetta toi sateinen kesä joka kasteli työmiehet joka käänteessä.

Kuvista näitä työvaiheita on nyt jälkeenpäin mukava katsella ja muistella. Melko alkutekijöistä on lähdetty, nyt voi hyvällä mielellä katsella valmista jälkeä, ja jatkaa hommaa keskeneräisistä paikoista. Paljon on hommaa vielä jäljelläkin.

Ja jos hommat päärakennuksessa joskus sattuvat loppumaan, voi jatkaa seuraavasta rakennuksesta.